050 382 1060 info@jyvasfysio.fi

Palvelumme

 

Akupunktio

Akupunktio on perinteinen kiinalainen hoitomuoto, joka on vakiinnuttanut asemansa myös länsimaisessa lääketieteessä. Akupunktiolla on mahdollista lievittää erilaisia kiputiloja sekä laukaista lihasjännityksiä. Fysioterapiassa yleisimmät akupunktion hoitokohteet ovat niska- ja hartiaseudun kiputilat, selän kiputilat sekä erilaiset päänsäryt. Akupunktiohoitojen määrä ja tiheys arvioidaan yksilöllisesti.

Neula-akupunktiota voidaan tarvittaessa tehostaa sähköärsytyksen avulla, tällöin puhutaan sähköakupunktiosta eli PENS-hoidosta. PENS-hoidon on todettu olevan tehokas hoitomuoto mm. niskahartiaseudun ja selän kiputiloissa.

Allasterapia

Allasterapia soveltuu hyvin tuki- ja liikuntaelinongelmien hoitoon sekä neurologiseen kuntoutukseen. Liikuntarajoitteisille asiakkaille allasterapia antaa erilaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toteutamme allasterapiaa Jyväskylän ja lähialueen uimahalleissa Sinun toiveidesi ja tarpeidesi mukaan.

Mitä on allasterapia

Allasterapia on fysioterapiamuoto, joka hyödyntää veden ominaisuuksia eli nostetta, vastusta, hydrostaattista painetta sekä lämpötilaa. Vedessä voidaan tehokkaalla ja toiminnallisella tavalla tehdä monia kuntouttavia asioita kuten hengitysharjoituksia, lihas- ja yleiskuntoa ylläpitäviä harjoitteita, nivelliikkuvuusharjoitteita, lihasvoima- ja lihasten venytysharjoitteita sekä tasapainoharjoituksia. Vedessä harjoittelu on turvallista ja miellyttävää ja soveltuu siksi hyvin myös erilaisten kiputilojen kuntoutukseen.

Veden paineella ja vedessä tehdyillä liikkeillä on monenlaisia hyödyllisiä vaikutuksia ihmisen elimistöön ja kudoksiin. Harjoittelu vedessä lisää nestekiertoa ja vähentää tehokkaasti turvotusta, paine myös tukee niveliä ja helpottaa tasapainon hallintaa. Veden lämpötila puolestaan rentouttaa lihaksia ja parantaa ääreisverenkiertoa.

Fysikaaliset hoidot

Fysikaalisia hoitoja ovat sähköhoidot (kuten TNS, DIDY ja IF), pinta- ja syvälämpöhoidot (ultraääni, US), kylmähoidot sekä yhdistelmähoidot (US+sähköhoito). Edellä mainittuja fysikaalisia hoitoja käytetään fysioterapian osana tai itsenäisinä hoitoina.

  • Sähköhoidoilla aktivoidaan tai rentoutetaan lihaksia, hoidetaan hermovammoja, lievitetään kipua sekä lisätään arpi- ja sidekudoksen joustavuutta.
  • Ultraäänihoidolla vilkastutetaan verenkiertoa, rentoutetaan lihaksia ja lievitetään kipua. Sillä parannetaan nestekiertoa ja kudoksen joustavuutta.
  • Yhdistelmähoidot ovat tehokkaita lihas- ja nivelperäisissä ongelmissa, ylijännitystiloissa ja säteilyoireiden hoidossa.
  • Kylmähoidossa kudoksen lämpötilan laskeminen vähentää turvotusta,  tulehdusta ja kipua sekä nostaa kipukynnystä. Pintalämpö sopii esihoidoksi jännittyneille ja rasittuneille lihaksille sekä nivelten liikelaajuuden parantamiseen.

Joitakin sähkölaitteita asiakas voi lainata kotona toteutettavaa hoitoa varten.

Lasten fysioterapia

Lapset, joilla on oikeus KELA:n vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen voivat saada säännöllisen fysioterapian kauttamme. Lasten fysioterapia tapahtuu yleensä lapsen arkiympäristössä eli kotona, päivähoidossa tai koulussa, missä on luontevinta harjoitella perusliikkumisen taitoja. Isommilla lapsilla ja nuorilla korostuu fyysisen kunnon ja lihaskunnon harjoittelu, jolloin tiloissamme on käytettävissä harjoitteluun sopivia monipuolisia välineitä ja laitteita.

Lasten vanhempien lisäksi teemme lapsen kuntoutuksessa moniammatillista yhteistyötä lasta hoitavien eri tahojen, kuten lapsen muiden terapeuttien, lääkäreiden ja päivähoidon ja koulun henkilökunnan kanssa. Lapsen liikkumisen harjoittamisen ja lasta hoitavien henkilöiden ohjauksen ohella oleellinen osa fysioterapiaa on myös lapsen apuvälineiden tarpeen arviointi, sovitus ja käytön opetus.

Mitä on lapsen fysioterapia

Lapset saavat fysioterapiaa niin neurologisiin (keskus- ja ääreishermostoperäinen) kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Neurologisista sairauksista yleisimpiä ovat CP-vammat, erilaiset lihastaudit ja kehitysviiveet ja -vammat. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista yleisimmät ovat lastenreuma, tuki- ja liikuntaelinten kehityshäiriöt sekä akuutit niska-hartia/selkävaivat. Lääkärin lähetteellä tai vanhempien omasta aloitteesta voi hakeutua fysioterapeuttiseen arviointiin ja ohjaukseen.

Lymfaterapia

Lymfaterapia on hoitomuoto, jolla voidaan vähentää eri syistä johtuvia turvotuksia. Terapiatulosten saavuttamiseksi on tärkeää että lymfaturvotus todetaan ja hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kokonaisvaltainen lymfaterapia sisältää manuaalisen lymfaterapian lisäksi kompressiosidonnan, terapeuttiset harjoitteet ja itsehoito-ohjeet. Lymfaterapiasta on tietyin edellytyksin mahdollista saada KELA-korvaus, mutta sitä voidaan toteuttaa myös ilman lääkärin lähetettä.

Mitä on lymfaterapia

Manuaalinen lymfaterapia on kevyttä, pumppaavin liikkein tehtävää käsittelyä, joka elvyttää imusuonten toimintaa ja edistää imunesteen virtausta. Sitä käytetään erityisesti tilanteissa, joissa imusuoniston kuljetuskapasiteetti on kroonisesti laskenut esim. imusolmukkeiden poiston, sädehoidon tai synnynnäisten tekijöiden seurauksena. Imunestekierron tehostuminen lievittää lisäksi kipua, nopeuttaa vammojen paranemista ja rentouttaa, joten sitä voidaan käyttää mm. urheiluvammojen hoitoon sekä leikkausten jälkihoidossa. Lymfaterapiaa voidaan käyttää myös reumasairauksien, säärihaavojen, ruusun ja raskauden aikaisen turvotuksen hoidossa.

Manuaalinen terapia

Manuaalisen terapian menetelmiä käytetään erilaisten tuki- ja liikuntaelimistön oireiden tarkoituksenmukaiseen tutkimiseen ja hoitoon. Menetelmillä pyritään vaikuttamaan suoraan kudoksiin. Terapiahoidon lähtökohtana on ihmisen anatominen rakenne ja fysiologisten toimintojen tuntemus. Terapiassa tutkitaan henkilön fyysistä toimintakykyä sekä hermo-, lihas- ja niveltoimintoja. Tyypillisimpiä manuaalisen terapian keinoja ovat erilaiset lihaksiin, hermorakenteisiin ja nivelen tukirakenteisiin kohdentuvat käsittelyt sekä tukilihas- ja liikkuvuusharjoitteiden ohjaus. Terapian tavoitteena on vaikuttaa nivelten toimintaan, lievittää kipua ja normalisoida neuraalikudoksen ja lihaksen toimintaa. Manuaaliseen terapiaan yhdistetään usein asiakkaan oma harjoittelu.

Faskiamanipulaatio

Faskia on tiheästi hermotettua sidekudosta, joka ympäröi koko kehoa kolmiulotteisena verkkona. Faskia voidaan jakaa pinnalliseen ja syvään faskiaan. Faskialla on tärkeä osuus liikkeen aistimisessa ja koordinaatiossa.  Faskioiden osuus tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöissä ja erityisesti heijastekivuissa on selkeä. Myofaskiaalista kipua voivat aiheuttaa mm. ylirasitus, traumat, operaatiot ja tulehdukset. Faskiarakenteiden käsittelyllä on osoitettu olevan vaikutusta liikehallintaan, liikkuvuuteen, voimatuottoon ja kipuun.  Faskiamanipulaatio on yksi käsittelymenetelmä, joka kohdistuu syvään tai pinnalliseen faskiaan ja erityisesti lihaksiin liittyviin ja niveltä ympäröiviin faskioihin.

Maitland

Maitland – konsepti on maailman laajimmalle levinnyt manuaalisen fysioterapian koulukunta. Maitland-erikoistumiskoulutus syventää fysioterapeutin osaamista ihmisen anatomiasta, fysiologiasta sekä patofysiologiasta. Maitland – konseptin mukainen fysioterapia on erittäin asiakaskeskeistä ja se soveltuu hyvin monenlaisten tuki-ja liikuntaelinvaivojen hoitoon.

MDT-terapia

Mekaaninen diagnostisointi ja terapia (MDT)= McKenzie menetelmä alkaa asiakkaan taudinkuvan määrittelyllä ja fyysisellä tutkimuksella. MDT-menetelmä on erikoistunut selkärangan mekaanisten kiputilojen hoitoon. Hoidon päätavoitteita ovat poistaa kipu, palauttaa rangan täydellinen toiminta ja ehkäistä vaivan uusiutuminen ja paheneminen. Terapia koostuu tarkoista aktiivisista liikkeistä, ryhdin korjauksesta ja hallinnasta sekä ensiapu-ohjeiden opettamisesta uusien oireiden varalle. Tarvittaessa käytetään myös terapeutin tekniikoita terapian aikana. Periaatteena on opettaa asiakasta hoitamaan itse itsensä ja ennaltaehkäisemään vaivan uusiutuminen ja tarvittaessa hoitamaan mahdolliset uudet kipuepisodit omatoimisesti.

McKenzie menetelmällä voidaan nopealla ja luotettavalla tavalla määritellä potilaat, jotka hyötyvät mekaanisesta diagnostisoinnista ja terapiasta.

Neurologinen fysioterapia

Neurologinen fysioterapia on kuntoutusmuoto, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään kuntoutujan liikkumis- ja toimintakykyä sekä tukemaan hänen selviytymistään arjessa. Kuntoutujalla voi olla esimerkiksi seuraavia diagnooseja; MS, Parkinson, AVH, selkäydinvamma tai kehitysvamma.

Fysioterapia suunnitellaan yksilöllisesti lähtien kuntoutujan toimintakyvystä, tarpeista ja yhdessä laadituista tavoitteista. Terapian sisältö vaihtelee iän, kunnon, voimavarojen ja harjoitettavien ominaisuuksien mukaan. Fysioterapiaan kuuluu toiminta- ja liikuntakyvyn harjoittelua sekä ohjausta ja neuvontaa. Fysioterapeutti arvioi neurologisen apuvälinetarpeen ja on tarvittaessa mukana apuvälineiden sovituksessa ja käytön ohjauksessa. Neurologinen fysioterapia toteutetaan yhteistyössä muiden terapeuttien ja asiakasta hoitavien henkilöiden kanssa. Terapia toteutetaan JyväsFysion tiloissa tai asiakkaan arkiympäristössä.

Ratsastusterapia

Ratsastusterapia on koulutetun ratsastusterapeutin ja tehtäväänsä koulutetun hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta. Ratsastusterapia terapiamuotona sopii hyvin monenlaisille vammaryhmille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Kela myöntää ratsastusterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena fysio- tai toimintaterapian tukena vaikeavammaisille asiakkailleen.

Mitä on ratsastusterapia

Ratsastusterapiassa kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti työskentelevät yhdessä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratsastusterapeutin pohjakoulutuksesta riippuen terapiassa painottuvat mm. motoriset, pedagogiset tai psykologiset tavoitteet. Ratsastusterapiassa ei ole tavoitteena ratsastustaidot, vaan oman itsensä / kehonsa hallinta ja sen kehittäminen.

Ratsastuksen ohella terapia voi sisältää myös hevosen hoitoon ja käsittelyyn liittyviä tehtäviä. Hevonen ja talliympäristö tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet harjoitella erilaisia toiminnallisia ja päivittäisiin toimintoihin liitettäviä asioita. Hevonen sosiaalisena laumaeläimenä ohjaa asiakasta myös vuorovaikutustaidoissa ja käyttäytymisessä terapeutin sitä tukiessa.

Sähköärsytyshoito

Tunto- tai liikehermojen toiminta voivat häiriintyä esimerkiksi leikkausten tai aivohalvauksen jälkeen. Sähköärsytyshoidon avulla voidaan palauttaa tai ylläpitää lihaksen toimintaa ja tuntoa. Hoidolla pyritään lisäämään halvaantuneesta tai heikentyneestä raajasta aivoihin tulevaa ärsytystä ja siten auttamaan aivoissa tapahtuvaa hermosolujen uudelleen järjestäytymistä. Sähköärsytyshoidon avulla voidaan auttaa asiakasta kohdentamaan harjoitus oikeille lihaksille sekä pitkäaikaisen pareesin / halvauksen jälkeen helpottaa asiakasta löytämään optimaalisempia toiminta- tai liikkumistapoja. Virran ja jännitteen voimakkuudet ovat hyvin pieniä eivätkä aiheuta asiakkaalle kipua.

Terapeuttinen harjoittelu

Terapeuttinen harjoittelu toteutuu yksilöllisesti fysioterapeutin ohjauksessa yksin tai pienryhmissä, fysioterapeutin antamien kotiharjoitteiden mukaan. Tavoitteena on ehkäistä tai korjata jo syntyneitä kehon virheasentoja toiminnallisten menetelmien avulla. Terapeuttisessa harjoittelussa fysioterapeutin tietämys asiakkaan ongelman syistä ja seurauksista on tärkeää. Näiden pohjalta fysioterapeutti suunnittelee sopivat harjoitteet ja niiden annostelun. Harjoittelussa kiinnitetään huomiota kehon liikkuvuuteen, hallintaan ja voimaan sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyyn. Terapian edetessä vastuu harjoittelusta siirtyy asiakkaalle.

Vauvaterapia

Vauvaterapian keskeinen ajatus on, että mahdollisimman varhaisen puuttumisen avulla voidaan vaikuttaa edullisesti kehityksen kulkuun ja estää poikkeavan kehityksen vahvistuminen. Liikunnallisen kehityksen arvioon voi tulla esim. neuvolan terveydenhoitajan suosituksesta tai vanhempien omasta aloitteesta. Vauvaterapia aloitetaan aina lääkärin lähetteellä ja se on yleensä pitkäjänteistä ja intensiivistä tapahtuen lapsen kotona.

Mitä on vauvaterapia

Suurin ja nopein kehitys lapsen liikkumisen taidoissa tapahtuu ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tänä aikana lapsi saavuttaa perusliikkumiseen tarvittavat liikemallit, kuten kääntymisen, ryömimisen, konttaamisen ja istumisen. 18 kuukauteen mennessä lapsi saavuttaa yleensä kävelemisen taidon. Joskus pieni lapsi ei saavuta kehitystasolleen kuuluvia taitoja tai hänen liikkumisensa on poikkeavaa.

Vauvaterapiaan koulutettu fysioterapeutti arvioi ja harjaannuttaa lapsen liikkumisen kehitystä huomioiden samanaikaisesti tapahtuvaa aistien, hienomotoriikan ja vuorovaikutuksen kehitystä. Tavoitteena on tuottaa vauvalle mahdollisimman normaaleja liike- ja asentokokemuksia omasta kehosta. Lisäksi vanhempia autetaan tunnistamaan lapsen poikkeavia liikkeitä ja asentoja ja ohjataan käsittelemään lasta hänen kehitystään tukevasti.